Uudet raportointivelvollisuudet avoimuusrekisterissä – lausuntojen tuloksena kevyempää hallinnointia?

Avoimuusrekisteri otettiin käyttöön vuoden 2024 alussa. Viimeinen osa lain toimeenpanoa on taloudellisten tietojen raportointi, jonka kaikki eduskuntaa ja ministeriöitä lobbaavat tahot tekevät kerran vuodessa. Vuoden 2025 taloudelliset tiedot raportoidaan ensimmäistä kertaa kesäkuussa 2026. Raportoinnin mahdollistamiseksi Valtiontalouden tarkastusvirasto on antanut määräyksen avoimuusrekisterin taloudellisten tietojen muodostamisesta.

Lopullisen määräyksen valmistelua edelsi lausuntomenettely, jossa luonnoksesta oli mahdollista antaa palautetta lausuntopalvelun kautta. Tarkastusvirasto vastaanotti yhteensä 91 lausuntoa. Näihin lausuntoihin osallistuivat niin pienet kansalaisjärjestöt, erilaiset katto- ja edunvalvontajärjestöt kuin myös osakeyhtiöt ja tutkijat.

Lausuntopalautteiden merkitys

Lausuntomenettely tarjosi arvokasta tietoa siitä, miten ilmoitusvelvolliset kokivat ehdotetun raportointitavan. Avoimuusrekisterin ilmoitusvelvollisuus koskee monenlaisia toimijoita, kuten kansalaisjärjestöjä, edunvalvontajärjestöjä ja osakeyhtiöitä. Vaikka toimijat ovat keskenään erilaisia, palautteet olivat yllättävänkin yhteneväisiä. Tämä osoitti, että määräysluonnoksen ongelmakohdat koskettivat kaikkia toimijoita yhtä lailla.

Kiitämme kaikkia lausuneita tahoja rakentavasta palautteesta. Monet toimijat esittivät myös vaihtoehtoisia tapoja toteuttaa raportointi. Palautteen yhteneväisyys helpotti tarkastusviraston työtä, sillä ongelmalliset kohdat nousivat lausunnoissa selkeästi esiin. Lausuntomenettely on tärkeä työkalu laadukkaan sääntelyn tuottamiseksi.

Kohti toimivaa ja hallinnollisesti kevyempää raportointimallia

Viranomaisella on velvollisuus noudattaa lainsäätäjän tahtoa ja toteuttaa raportointi niiden tavoitteiden mukaisesti, jotka laille on asetettu. Lainsäätäjä on lausunut hallituksen esityksessä 98/2022 taloudellisten tietojen raportoinnista, että toteutustavan tulisi olla mahdollisimman vähän hallinnollista taakkaa tuottava – mutta kuitenkin niin, että raportoidut tiedot ovat vertailukelpoisia keskenään.

Saimme määräysluonnoksestamme varsin selvän viestin kentältä, että useiden kohtien osalta ehdotettu malli olisi ollut hallinnollisesti erittäin raskas. Lisäksi lausunnonantajat toivat esiin, että hahmoteltu raportointitapa ja tarkastusviraston raportoitavaksi ehdottamien tietojen kerääminen olisivat niille mahdottomia toteuttaa. Esimerkiksi vaikuttamistoimintaan osallistuneiden henkilötyövuosien ilmoittaminen ehdotetusti tuntitasolla todettiin läpi toimijakentän mahdottomaksi toteuttaa. Kaikki vaikuttamistyötä tekevät tahot eivät esimerkiksi ole työajanseurannan piirissä eikä kovin yksityiskohtaista tietoa ole mahdollista kerätä.

Muutokset määräysluonnokseen

Lausuntomenettelyn tärkeä tavoite on tuottaa laadukasta sääntelyä sekä viranomaiselle tietoa jo etukäteen siitä, miten sen luonnostelema sääntely koetaan. Annettua palautetta arvostetaan. Se otetaan huomioon erityisesti tilanteessa, jossa lainsäätäjä on asettanut tavoitteet ja tahtotilan selkeästi hallinnollisesti kevyestä toteutustavasta, johon toimeenpaneva viranomainen on sitoutunut. Avoimuusrekisteriä koskevassa hallituksen esityksessä on todettu, että avoimuusrekisterin raportoinnin tulisi olla hallinnollisesti mahdollisimman kevyttä, mutta samalla taata raportoitujen tietojen vertailukelpoisuus.

Tarkastusvirasto on toiminut näin ja muokannut saadun palautteen perusteella määräystä merkittävästi. Esimerkiksi monia raportoitavia tietoja esitetään nyt vaihteluväleittäin eri suuruusluokissa. Tämä tekee raportoinnista kevyempää ja helpompaa kaikille toimijoille, kun jo raportointitavan perusteella on selvää, että raportoitavat tiedot perustuvat toimijan arvioon. Lisäksi perustelumuistoon on lisätty selkeitä esimerkkejä ja ohjeita tietojen tuottamisesta. Myös edustamis- ja markkinointikulujen raportointia on tarkennettu.

Tulevaisuuden suunta

Taloudellisten tietojen määräyksen julkaiseminen on tärkeä askel, mutta työ ei pääty tähän. Tarkastusvirasto jatkaa ilmoitusvelvollisten neuvontaa ja ohjeistusta myös taloudellisten tietojen osalta. Aika tulee näyttämään tarkentamistarpeet niin lainsäädäntöön kuin määräyksen sisältöön. On erityisen merkityksellistä kuulla, mitä aihepiirin tutkijat asiasta toteavat.

Avoimuusrekisterin tietojärjestelmä on toteutettu joustavaksi, joten kaikenlaiset muutokset ovat teknisesti mahdollisia. Tavoitteemme on hillitä ilmoitusvelvollisten hallinnollista taakkaa myös raportoinnin teknisessä toteutuksessa. Pyrimme siihen, että taloudellisten tietojen raportointi olisi verkkopalvelussa mahdollisimman helppoa ja sujuvaa.

Yhteistyö ja jatkotyöskentely

Tarkastusvirasto on tehnyt erinomaista yhteistyötä avoimuusrekisterin neuvottelukunnan kanssa. Dialogi on ollut tarpeen, jotta viranomainen ja ilmoitusvelvolliset ymmärtävät paremmin toistensa toimintaympäristöä ja tarpeita. Lausuntokierroksella ja neuvottelukunnan kanssa käydyissä keskusteluissa korostui, kuinka tärkeää on kuulla eri osapuolia ja tarvittaessa muokata toimintatapoja, jos alkuperäinen malli osoittautuukin toimimattomaksi.

Suomalaiset toimijat ovat jo osoittaneet sitoutumisensa uuteen lainsäädäntöön. Raportoinnin mahdollistamiseksi on tehty iso työ kaikissa organisaatioissa. Päättäjien ja päätöksentekoon vaikuttavien tahojen vuoropuhelun läpinäkyvyys on tärkeää, ja tulevina vuosina rekisteri tulee entisestään vahvistamaan avointa dialogia.