Avoimuusrekisteri SuomiAreenassa – useimmin kysytyt kysymykset

Uutinen

Avoimuusrekisteri osallistui SuomiAreenaan Porissa 25.–26.6.2024. Kansalaistorin teltassa tarjottiin tietoa lobbarien vastuista ja avoimuusrekisterin käytöstä, keskusteltiin vaikuttamistoiminnasta ja esitettiin monia hyviä kysymyksiä.

Avoimuusrekisterin kansalaistorin teltassa toistuivat tietyt kysymykset muita useammin. Alle on koottu niistä neljä yleisintä vastauksineen.

1. Mitä on pienimuotoinen vaikuttamistoiminta ja miten se lasketaan?

Vaikuttamistoiminta on pienimuotoista, jos yhteydenottoja kaikkiin vaikuttamistoiminnan kohteisiin on koko organisaatiolla kalenterivuoden aikana yhteensä enintään viisi. Pienimuotoisuuden raja on siis matala, koska se on yhteydenottokohtainen eikä esimerkiksi aihe-, henkilö- tai kohdekohtainen.

Pienimuotoisesti vaikuttavat organisaatiot eivät ole ilmoitusvelvollisia avoimuusrekisteriin.

2. Olenko ilmoitusvelvollinen SuomiAreenassa tekemästäni vaikuttamistyöstä?

Avoimuusrekisterilain tarkoittamaa yhteydenpitoa on eduskuntaan tai ministeriöön kohdistuva yhteydenpito, jolla pyritään vaikuttamaan asian valmisteluun ja päätöksentekoon edistämällä tiettyä etua tai tavoitetta. On siis mahdollista, että SuomiAreenan kohtaamisten lomassa on tehty avoimuusrekisterilain piiriin kuuluvaa vaikuttamistoimintaa.

Avoimuusrekisteriin ei kuitenkaan kuulu yksityishenkilöiden keskustelut tai kokoontumislaissa tarkoitetussa yleisötilaisuudessa tai julkisessa kokouksessa esiintymisen yhteydessä tai julkisessa keskustelussa tapahtuva vaikuttaminen.

3. Mitä iloa kansalaiselle on avoimuusrekisteristä?

Avoimuusrekisteri tarjoaa kaikille avointa tietoa eduskunnan ja ministeriöiden päätöksentekoon vaikuttavista toimijoista.

Avoimuusrekisteristä selviää muun muassa

  • mitkä organisaatiot vaikuttavat päättäjiin ja virkamiehiin

  • mistä aiheista päättäjiin ja virkamiehiin vaikutetaan

  • keihin päättäjiin ja virkamiehiin kustakin aiheesta vaikutetaan

  • millä tavoilla päättäjiin ja virkamiehiin ollaan yhteydessä.

Avoimuusrekisteriin ilmoitettuja tietoja vaikuttamistoiminnasta voi vapaasti selata Toimintailmoitukset -sivulla.

4. Miten avoimuusrekisteriä valvotaan?

Avoimuusrekisterin käyttöä ja ilmoitusvelvollisuuden toteutumista valvoo Valtiontalouden tarkastusvirasto. Tarkastusvirasto valvoo, että rekisteröityneet tahot tekevät toimintailmoituksensa asianmukaisesti ja tarvittaessa selvittää laiminlyöntiepäilyksiä.

Tarkastusvirasto selvittää erityisesti tilanteita, joissa epäillään vakavaa laiminlyöntiä, joka voi aiheuttaa merkittävää haittaa rekisterin luotettavuudelle ja uskottavuudelle. Selvitys voi alkaa esimerkiksi vaikuttamistoiminnan kohteen pyynnöstä, ulkopuolisen antaman vihjeen tai julkisuudessa esiin nousseen epäilyksen pohjalta. Avoimuusrekisterin toiminnan turvaamisen kannalta on tärkeää, että tarkastusvirasto voi reagoida esitettyihin laiminlyöntiepäilyihin ja selvittää niitä.

Lisää vastauksia useasti kysyttyihin kysymyksiin löydät Kysymyksiä ja vastauksia -sivulta.

SuomiAreenan kansalaistorin lisäksi avoimuusrekisteri oli esillä paneelikeskustelussa, jossa pohdittiin, kuka Suomessa käyttää valtaa, miten päätöksentekoon vaikutetaan, millaisia asioita Suomessa lobataan, millaista on epäasiallinen lobbaus ja mitä läpinäkyvä lobbaus merkitsee lobbareille, vallanpitäjille ja kansalaisille.

Paneelikeskustelun tallenne on katsottavissa MTV Katsomossa.

Kiitos kaikista kohtaamisista SuomiAreenassa! Kysymyksiä voi jatkossakin lähettää osoitteeseen avoimuusrekisteri@vtv.fi.

Kuva avoimuusrekisterin järjestämästä paneelikeskustelun lavasta.

Kuva avoimuusrekisterin järjestämästä paneelista SuomiAreenassa. Juontajana Jonna Carlson, panelisteina vasemmalta oikealle Emilia Korkea-aho, Minja Koskela, Salla Nazarenko ja Tuomo Yli-Huttula.