Viime vuoden lobatuin hanke alueidenkäyttölain uudistus ja lobatuin henkilö Matias Marttinen

Avoimuusrekisterin viimeisin ilmoituskausi on päättynyt. Rekisteriin raportoitiin nyt vuoden 2025 loppupuoliskolla tehty vaikuttamistoiminta ja sen neuvonta. Näin rekisteristä voi tarkastella lobbausta koko viime vuoden osalta.

”Rekisteriin tehtyjen toimintailmoitusten perusteella yksi lobatuimmista hankkeista vuonna 2025 vaikuttaisi olevan uusi alueidenkäyttölaki, sillä se keräsi eniten mainintoja. Toiseksi eniten mainintoja sai hankintalain uudistamishanke ja kolmanneksi eniten rahapelijärjestelmän uudistamishanke”, kertoo ylitarkastaja Ines Gullichsen.

Avoimuusrekisterin tietojen perusteella lobatuimmat eli eniten mainintoja saaneet henkilöt vuoden 2025 osalta näyttäisivät puolestaan olevan työministeri Matias Marttinen, ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala ja elinkeinoministeri Sakari Puisto. Lobatuin organisaatio oli eduskunta, ja kolme lobatuinta ministeriötä olivat opetus- ja kulttuuriministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö ja valtiovarainministeriö.

Alla olevissa taulukoissa on kerrottu kaikkien ministerien ja organisaatioiden keräämät maininnat. Ylivoimaisesti yleisin yhteydenpidon tapa oli sähköposti, mutta paljon oli myös tapaamisia ja verkkotapaamisia.

Määräaikaan 28.2. mennessä 1 067 organisaatiota teki toimintailmoituksen avoimuusrekisteriin. Määräajasta myöhästyi 159 organisaatiota, joten tiedot täydentyvät vielä lähiaikoina. Toimintailmoituksella ilmoitusvelvollinen organisaatio ilmoittaa harjoittamastaan vaikuttamistoiminnasta tai sen neuvonnasta.

Merkittävä määrä avoimuusrekisterissä olevista organisaatioista ei kerro vaikuttamistoiminnastaan

Avoimuusrekisterissä on mukana huomattavan paljon organisaatioita, jotka eivät anna tietoja vaikuttamistoiminnastaan. Jopa noin 40 % avoimuusrekisterissä olevista organisaatioista on ilmoittanut vaikuttamistoimintansa niin pienimuotoiseksi tai olemattomaksi, ettei siitä tarvitse antaa tietoja.

”Vaikuttaa, että moni organisaatio on rekisteröitynyt avoimuusrekisteriin, vaikkei harjoita vaikuttamistoimintaa tai sen neuvontaa, kenties varmuuden vuoksi. Avoimuusrekisteriin tulisi kuitenkin rekisteröityä vasta silloin, kun harjoittaa ilmoitusvelvollisuuden piirissä olevaa toimintaa”, Gullichsen sanoo.

Vaikuttamistoiminnasta on ilmoitettava vasta, jos se sisältää yhteensä yli viisi erillistä yhteydenottoa eduskuntaan tai ministeriöihin kalenterivuoden aikana. Vaikuttamistoiminnan neuvontaa harjoittavien yritysten on sen sijaan ilmoitettava kaikesta toiminnastaan riippumatta yhteydenottojen määrästä. Jos toimintaa ei enää ole, rekisteristä poistutaan poistumisilmoituksella. Epäselvissä tilanteissa voi olla yhteydessä avoimuusrekisterin neuvontaan.

Avoimuusrekisterin seuraava ilmoituskausi on heinä–elokuussa 2026. Silloin on ensimmäistä kertaa raportoitava myös lobbauksen taloudelliset tiedot. Niiden avulla on mahdollista vertailla eri organisaatioiden lobbaukseen käyttämiä resursseja.

Ministerien keräämät maininnat avoimuusrekisterissä vuonna 2025

Luku sisältää kaikki kyseiselle henkilölle kohdistetut maininnat avoimuusrekisterissä vuoden aikana. Osa maininnoista on tehty kansanedustajalle, josta on tullut ministeri vuoden 2025 aikana, tai ministerille, joka on palannut kansanedustajaksi vuonna 2025.

Eri organisaatioiden keräämät maininnat avoimuusrekisterissä