Mistä toiminnasta ilmoitetaan

Vaikuttamistoiminnalla eli lobbauksella tarkoitetaan yhteydenpitoa, jolla pyritään edistämään tiettyä etua tai tavoitetta suoraan tai välillisesti vaikuttamalla asian valmisteluun ja päätöksentekoon. Etu tai tavoite on usein poliittinen, liiketaloudellinen tai muu yhteiskunnallinen asia, ja sitä edistetään vaikuttamalla esimerkiksi sääntely-, budjetti-, hankinta-, kehittämis- tai politiikkatoimen sisältöön tai toimen aloittamiseen tai päättämiseen. Valmistelua ja päätöksentekoa tulkitaan laajasti siten, että esimerkiksi varhainen vaikuttaminen, jolloin ei välttämättä ole vielä asetettu virallista hanketta tai työryhmää, kuuluu ilmoitusvelvollisuuden alaan.

Avoimuusrekisteriin pitää ilmoittaa myös vaikuttamistoimintaan liittyvästä, elinkeinona harjoitettavasta neuvonnasta eli konsultoinnista. Neuvontaa tekevä taho voi joko harjoittaa suoraa vaikuttamistoimintaa asiakkaan puolesta tai neuvoa ja tukea asiakasta vaikuttamistoiminnassa.

Avoimuusrekisteriin on ilmoitettava myös asiakassuhteen ulkopuolella tapahtuvasta yhteydenpidosta vaikuttamistoiminnan kohteeseen (ns. suhdetoiminnasta), jos sen tarkoituksena on luoda yhteyksiä tai vaihtaa tietoja, joista on hyötyä vaikuttamistoiminnan neuvonnassa.

Vaikuttamisen kohteena eduskunta ja ministeriöt

Avoimuusrekisteriin ilmoitetaan kaikesta eduskuntaan ja ministeriöihin kohdistuvasta vaikuttamistoiminnasta ja sen neuvonnasta.

Vaikuttamistoiminta kohdistuu eduskuntaan tai ministeriöihin, jos sen kohteena on kansanedustaja, kansanedustajan avustaja, eduskuntaryhmien henkilökunnan jäsen, ministeri, ministerin erityisavustaja, ministerin toimikaudeksi nimitetty valtiosihteeri, eduskunnan kanslian virkamies, ministeriön virkamies tai ministeriön asettama selvityshenkilö.

Lue lisää kohteista täältä.

Pitkäjänteinen ja suunnitelmallinen vaikuttaminen

Avoimuusrekisterin tarkoituksena on antaa tietoa kaikesta päätöksentekoon liittyvästä vaikuttamisesta riippumatta asian sisällöstä, käsittelyvaiheesta tai muodosta. Yksittäistä vaikuttamiskertaa keskeisempää on kuitenkin se, että vaikuttaminen on muodostunut pitkäjänteiseksi ja suunnitelmalliseksi.

Vaikuttamistoiminnan onnistumisen kannalta on olennaista verkostoitua ja luoda pitkäaikaisia suhteita päätöksentekijöihin. Vaikuttamistoiminta eli lobbaus alkaa usein jo ennen virallisen päätöksentekoprosessin tai hankkeen alkua, ja vaikuttamista tapahtuu sekä virallisissa että epävirallisissa kanavissa.

Avoimuusrekisteriin ilmoitetaan vaikuttamistoiminnasta, jossa yksittäisiä yhteydenpitokertoja kaikkiin kohteisiin on kalenterivuoden aikana yhteensä yli viisi. Yhteydenpitoon lukeutuvat myös ne kerrat, jotka tapahtuvat ennen virallisen hankkeen tai työryhmän perustamista.

Avoimuusrekisteriin ei tarvitse rekisteröityä, jos organisaatio ei harjoita vaikuttamistoimintaa tai se on pienimuotoista. Pienimuotoisella vaikuttamistoiminnalla tarkoitetaan yhden kalenterivuoden aikana harjoitettavaa vaikuttamistoimintaa, jossa yhteydenpito sisältää yhteensä enintään viisi yksittäistä yhteydenottoa yhteen tai useampaan vaikuttamistoiminnan kohteeseen.

Yhteydenpidon tapoja

Vaikuttamistoiminta on yhteydenpitoa, jolla halutaan vaikuttaa asian valmisteluun ja päätöksentekoon edistämällä tiettyä etua tai tavoitetta.

Eduskuntaan ja ministeriöihin vaikutetaan olemalla niihin yhteydessä eri tavoin. Erilaisia yhteydenpidon tapoja ovat:

• kasvokkaiset tapaamiset

• verkkotapaamiset

• puhelinsoitot

• sähköpostit

• tekstiviestit

• viestittely esimerkiksi sosiaalisen median kanavissa

• muut yhteydenpidon tavat.

Riippumatta yhteydenpidon tavasta tai siitä, kuka on ollut aloitteellinen yhteydenpidossa, pitää vaikuttamisesta ilmoittaa avoimuusrekisteriin, jos vaikuttaminen kohdistuu eduskuntaan tai ministeriöihin. Vaikuttamisen ei tarvitse olla vastavuoroista.

Ilmoitusvelvollisia ovat aina vaikuttamistoimintaa tai sen neuvontaa harjoittavat toimijat. Avoimuusrekisteri ei synnytä velvollisuuksia tai edellytä toimenpiteitä vaikuttamistoiminnan kohteilta.

Aiheen ilmoittaminen

Avoimuusrekisterissä vaikuttamistoiminta ja sen neuvonta ilmoitetaan aiheen perusteella. Avoimuusrekisteriin ilmoitetaan kaikki aiheet, joista on vaikutettu. Aihe voi koskea esimerkiksi politiikkahanketta, lainsäädäntöhanketta, budjettitoimea tai kehittämistoimea miltä vain hallinnonalalta. Aihe tulee ilmoittaa mahdollisimman kuvaavasti ja riittävän yksityiskohtaisesti.

Aihe ilmoitetaan vapaamuotoisesti, ja ilmoituksen merkkimäärä on rajattu (50–600 merkkiä). Vaikuttamistoiminnan aihe tulee ilmoittaa lyhyesti ja selkeästi mutta silti mahdollisimman tarkasti, mihin asiaan, hankkeeseen, lainsäädäntöön, budjettiin tai muuhun vastaavaan on pyritty vaikuttamaan. Esimerkkejä hyvistä aiheen kuvauksista löytyy Hankeikkunasta. Jos vaikuttaminen on kohdistunut viralliseen hankkeeseen, voi viitata siihen suoraan Hankeikkunan hankenumeron kautta. Aihe tulee ilmoittaa suomeksi tai ruotsiksi.

Aiheen tarkoituksena on avata yleisölle ilmoitusvelvollisen harjoittamaa vaikuttamistoimintaa. Aiheesta kiinnostuneet voivat rekisteristä saatavien tietojen avulla ottaa yhteyttä asianosaisiin lisätietojen saamiseksi. Saman aiheen yhteyteen ilmoitetaan kaikki samasta aiheesta lobatut henkilöt sekä yhteydenpidon tavat. Aiheen ilmoittamisen yhteydessä ei ilmoiteta, milloin ja montako kertaa vaikuttamistoiminnan kohteet on tavattu.

Aihe täytyy ilmoittaa myös tapauksessa, jossa tuet asiakkaan vaikuttamistyötä, mutta et itse ole suorassa yhteydessä eduskuntaan tai ministeriöihin. Tällöin aiheen kuvauksessa tulee ilmoittaa, miten tämä neuvonta on liittynyt asiakkaan vaikuttamistoimintaan. Esimerkki tällaisesta on asiakkaalle laadittu vaikuttamissuunnitelma, jolla pyritään edistämään tiettyjä asioita eduskunnassa tai ministeriöissä.

Mistä toiminnasta ei ilmoiteta

Kaikesta yhteydenpidosta ei ilmoiteta avoimuusrekisteriin. Velvollisuus ilmoittaa toiminnasta avoimuusrekisteriin riippuu siitä, onko toiminnan tarkoituksena edistää tiettyä etua tai tavoitetta vaikuttamalla eduskunnan tai ministeriöiden valmisteluun tai päätöksentekoon.

Tilanteita, joista ei ilmoiteta avoimuusrekisteriin:

• Pienimuotoinen vaikuttamistoiminta. Pienimuotoista vaikuttamistoimintaa on toiminta, jossa yksittäisiä yhteydenpitokertoja vaikuttamisen kohteisiin on kalenterivuoden aikana enintään viisi. Yhdeksi yhteydenpitokerraksi lasketaan esimerkiksi puhelinkeskustelu tai sähköpostiviesti. Yhdellä yhteydenpitokerralla voi olla useampi kuin yksi vastaanottaja. Esimerkiksi usealle vastaanottajalle lähetetty sähköpostiviesti lasketaan yhdeksi yhteydenotoksi. Olemme vastanneet pienimuotoisuutta koskeviin kysymyksiin, lue vastaukset kohdista 3—7.

• Tavanomainen asiointi viranomaisen kanssa.

  Tavanomaista viranomaisasiointia ovat esimerkiksi erilaiset lupa- tai tukiasioiden hoitaminen, hankintoihin osallistuminen tai viranomaisen ohjaus- ja neuvontatoiminta. Pääsääntönä voidaan pitää, että teknisluonteiset ja neutraalit tiedustelutilanteet ovat tavanomaista asiointia. Sen sijaan esimerkiksi tilanne, jossa ilmoitusvelvollinen on yhteydessä viranomaisiin ja tarjoaa näkemyksiään tai tuottamaansa tietoa päätöksenteon ja valmistelun tueksi, ei ole tavanomaista asiointia.

• Lakisääteisten velvoitteiden hoitaminen.

  Jos vaikuttamistoiminta tai sen neuvonta on erikseen laissa määritetty organisaation tehtäväksi, siitä ei tarvitse ilmoittaa avoimuusrekisterissä. Lakisääteisten tehtävien ulkopuolisesta toiminnasta on puolestaan ilmoitettava avoimuusrekisteriin.

  Lue lisää toimijoista, joilla on erikseen laissa määrättyjä vaikuttamistehtäviä.

• Journalistisessa tarkoituksessa tehty tiedonkeruu.

  Kun arvioidaan, onko kyse journalistisesta tehtävästä, on kiinnitettävä erityistä huomiota siihen, että Julkisen sanan neuvoston valvomat journalistin ohjeet toteutuvat. Esimerkiksi mediakonsernien vaikuttamistyö on erotettava niiden journalistisesta toiminnasta ja ilmoitettava avoimuusrekisteriin.

• Osallistuminen viranomaisen asettamiin tai lakisääteisiin työryhmiin, neuvottelukuntiin tai vastaaviin julkista tehtävää varten asetettuihin monijäsenisiin toimielimiin sekä eduskunnan tai ministeriöiden järjestämiin kuulemisiin, joihin osallistuminen dokumentoidaan.

  Avoimuusrekisteriin ei myöskään ilmoiteta valiokuntalausunnoista, ministeriöille annetuista lausunnoista tai vaikutustenarviointiin osallistumisesta, jotka nekin dokumentoidaan viranomaisen toimesta. Rekisteriin puolestaan ilmoitetaan epävirallisesta yhteydenpidosta eli erilaisista yhteistyön muodoista, joista ei jää tietoa valmisteluasiakirjoihin.

• Julkinen esiintyminen yleisissä kokouksissa ja yleisötilaisuuksissa.

  Avoimuusrekisteriin ei ilmoiteta, jos organisaation edustaja osallistuu esiintyjänä tai yleisön jäsenenä kaikille avoimiin keskustelu- ja puhetilaisuuksiin. Esiintymisiä ovat esimerkiksi puheen tai esitelmän pitäminen tai paneelikeskusteluun osallistuminen. Tällaisesta toiminnasta ei tarvitse ilmoittaa rekisteriin, vaikka myös vaikuttamistoiminnan kohteita olisi kutsuttu samaan tilaisuuteen esiintymään tai seuraamaan esitystä. Jos julkisen ja avoimen tilaisuuden yhteydessä on kuitenkin myös pienemmän joukon suljettuja tapaamisia, joissa tapahtuu vaikuttamistoimintaa, on tästä ilmoitettava avoimuusrekisteriin.

• Joukkoviestintä, uutis- tai asiakaskirjeen lähettäminen.

  Joukkoviestinnällä tarkoitetaan tietojen, mielipiteiden ja muiden viestien välittämistä laajalle vastaanottajakunnalle, johon voi kuulua myös vaikuttamistoiminnan kohteita. Joukkoviestinnässä keskeistä on viestin julkisuus. Perinteisessä ja sosiaalisessa mediassa käytävästä julkisesta keskustelusta tai erilaisista laajalle joukolle tarkoitetuista asiakas- tai uutiskirjeistä tai vastaavista pääsääntöisesti yksisuuntaisista viesteistä ei ilmoiteta avoimuusrekisteriin. Jos joukkoviestinnästä kuitenkin syntyy ilmoitusvelvollisen ja vaikuttamiskohteen välille tiiviimpää, vaikuttamistoiminnaksi katsottavaa yhteydenpitoa, on tämä yhteydenpito ilmoitettava avoimuusrekisteriin.

• Valtion omistajaohjaukseen sisältyvä yhteydenpito.

  Avoimuusrekisteriin ei tarvitse ilmoittaa esimerkiksi hallituksen ja hallitusneuvoston kokouksista ja muusta virallisesta yhteydenpidosta omistajaohjausta koskien. Sen sijaan yhteydenpidosta muista aiheista kuin omistajaohjauksesta on ilmoitettava avoimuusrekisteriin, vaikka se kohdistuisikin samoihin tahoihin, jotka hoitavat omistajaohjaukseen kuuluvia asioita. Omistajaohjauksen ulkopuoliseksi asiaksi katsotaan esimerkiksi pyrkimys vaikuttaa suoraan yhtiön ulkopuolisiin asioihin.

• Puolueen lähiyhteisön nimissä tehty yhteydenpito oman puolueen kansanedustajiin, kansanedustajien avustajiin, ministereihin, ministereiden erityisavustajiin ja ministerin toimikaudeksi nimitettyihin valtiosihteereihin.

  Puolueen lähiyhteisöllä tarkoitetaan puoluelaissa tarkoitettua yhteisöä, säätiötä tai yhteisön tai säätiön rahastoa, jonka puolue ilmoittaa asianomaisen yhteisön tai säätiön suostumuksella valtiontalouden tarkastusvirastolle lähiyhteisökseen.

• Vaikuttamistoiminnan neuvonta julkishallinnon toimijoille.

  Vaikuttamistoiminnan neuvonnasta julkishallinnon toimijoille ei ilmoiteta avoimuusrekisteriin.

• Yhteydenpito, jonka paljastuminen voi vaarantaa yleisen tai kansallisen turvallisuuden.

  Avoimuusrekisteri ei muuta julkisuusperiaatetta yleisen ja kansallisen turvallisuuden kysymyksissä. Avoimuusrekisteriin ei ilmoiteta toiminnasta, joka voisi paljastaa julkisuuslain salassapitosäännösten nojalla salassa pidettävää tietoa.

• Viranomaisen selvityshenkilönä toimiminen.

  Selvityshenkilön selvitystoimessa tapahtuvaa yhteydenpitoa ministeriöön ei ilmoiteta avoimuusrekisteriin. Selvityshenkilöihin kohdistuvasta vaikuttamisesta tulee ilmoittaa avoimuusrekisteriin.