Miten avoimuusrekisteriä käytetään

Avoimuusrekisterin verkkopalvelu koostuu kahdesta osasta: kaikille julkisesta verkkosivusta ja ilmoitusvelvollisille suunnatusta asiointipalvelusta. Julkisilla verkkosivuilla voit selailla tehtyjä rekisteröinti- ja toimintailmoituksia sekä lukea taustatietoa, ohjeita ja uutisia.

Asiointipalvelu vaatii vahvaa tunnistautumista Suomi.fi-palvelun kautta. Tunnistautumisen jälkeen järjestelmään rekisteröidytään, minkä jälkeen voi tehdä toimintailmoituksen, kun ilmoituskausi on auki.

Kirjautuminen, rekisteröinti ja toimintailmoitukset

Valtiotasoista vaikuttamistyötä ja sen neuvontaa tekevien toimijoiden tulee rekisteröityä ja ilmoittaa toiminnastaan kahdesti vuodessa avoimuusrekisteriin.

Avoimuusrekisterin käyttö edellyttää vahvaa tunnistautumista Suomi.fi-tunnuksilla. Henkilöllä, joka ilmoittaa organisaation puolesta vaikuttamistoiminnasta tai sen neuvonnasta, on oltava oikeudet ilmoittaa tietoja organisaation puolesta. Tämä tapahtuu antamalla valtuutus Suomi.fi-palvelun Valtuudet-osiossa. Lue tarkemmat ohjeet valtuuttamisesta tästä.

Avoimuusrekisteriin kirjaudutaan osoitteessa avoimuusrekisteri.fi. Ensimmäisellä kerralla organisaatio on rekisteröitävä avoimuusrekisterin käyttäjäksi.

Toimintailmoitus on tehtävä kahdesti vuodessa. Myös vaikuttamistoiminnan muutoksista ja lopettamisesta pitää ilmoittaa avoimuusrekisterissä.

Rekisteröinti

Rekisteröinti-ilmoituksessa ilmoitetaan organisaation perustiedot kuten y-tunnus, toiminimi, päätoimiala ja yleiskuvaus toiminnasta. Rekisteröinti on tehtävä viimeistään vaikuttamistoiminnan eli lobbauksen tai sen neuvonnan aloittamispäivänä.

Kun avoimuusrekisteri otetaan käyttöön vuonna 2024, kaikkien jo vaikuttamistoimintaa tekevien on rekisteröidyttävä aikavälillä 1.1.–31.3.2024. Täältä löydät ohjeen rekisteröinti-ilmoituksen tekemiseen.

Toimintailmoitus

Toimintailmoitus tehdään kahdesti vuodessa: tammi–kesäkuun vaikuttamistoiminta ilmoitetaan heinä–elokuussa ja heinä–joulukuun toiminta tammi–helmikuussa.

Toimintailmoituksessa ilmoitetaan vaikuttamisen kohteet, yhteydenpidon aiheet ja yhteydenpitotavat. Lobbauksen neuvonnan osalta ilmoitetaan myös asiakas, jolle työ tehdään.

Vuodesta 2026 alkaen lobbaajat ilmoittavat toimintailmoituksessa myös edellisen vuoden vaikuttamistoiminnan taloudelliset tiedot. Taloudelliset tiedot sisältävät vaikuttamistyöhön osallistuneiden henkilöiden määrän ja henkilötyövuodet, ostopalveluna hankitut lobbauksen neuvonnan kustannukset ja muut markkinointi- ja edustamiskulut. Lobbauksen neuvonnan osalta ilmoitetaan vaikuttamistoiminnan neuvonnan liikevaihto.

Taloudelliset tiedot ilmoitetaan vuosittain heinä–elokuun ilmoituksessa.

Teksti jatkuu kuvion jälkeen.

Kuvio 1. Avoimuusrekisterin toimintailmoitusten vuosikello vuodesta 2025 alkaen. Taloudelliset tiedot ilmoitetaan ensimmäisen kerran vuonna 2026.

Aiheen ilmoittaminen

Avoimuusrekisterissä vaikuttamistoiminta ja sen neuvonta ilmoitetaan aiheen perusteella.

Aihe voi koskea esimerkiksi politiikkahanketta, lainsäädäntöhanketta, budjettitoimea tai kehittämistoimea miltä vain hallinnonalalta. Aihe tulee ilmoittaa mahdollisimman kuvaavasti ja riittävän yksityiskohtaisesti.

Aihe ilmoitetaan vapaamuotoisesti, ja ilmoituksen merkkimäärä on rajattu (50–600 merkkiä). Kuvaa ilmoituksessasi lyhyesti ja selkeästi mutta silti mahdollisimman tarkasti, mihin asiaan, hankkeeseen, lainsäädäntöön, budjettiin tai muuhun vastaavaan on pyritty vaikuttamaan. Esimerkkejä hyvistä aiheen kuvauksista löydät Hankeikkunan sivustolta.

Olennaista on ilmoittaa yhteydenpidon merkittävin aihe. Jokaista käsiteltyä asiaa tai liian seikkaperäistä aiheselvitystä ei siis ole tarkoituksenmukaista kirjata. Aiheesta kiinnostuneet voivat rekisteristä saatavien tietojen avulla ottaa yhteyttä asianosaisiin lisätietojen saamiseksi.

Jos vaikuttaminen on kohdistunut viralliseen hankkeeseen, voit viitata siihen suoraan Hankeikkunan hankenumeron kautta.

Saman aiheen yhteyteen kannattaa ilmoittaa kaikki samasta aiheesta lobatut henkilöt sekä yhteydenpidon tavat.

Aihe täytyy ilmoittaa myös tapauksessa, jossa tuet asiakkaan vaikuttamistyötä, mutta et itse ole suorassa yhteydessä eduskuntaan tai ministeriöihin. Tällöin aiheen kuvauksessa tulee ilmoittaa, miten tämä neuvonta on liittynyt asiakkaan vaikuttamistoimintaan. Esimerkki tällaisesta on asiakkaalle laadittu vaikuttamissuunnitelma, jolla pyritään edistämään tiettyjä asioita eduskunnassa tai ministeriöissä.