Kysymyksiä ja vastauksia
Onko avoimuusrekisteri tapaamispäiväkirja?
Avoimuusrekisteri ei ole tapaamispäiväkirja vaan yhteydenpito yksilöidään rekisteriin lobbauksen aiheen perusteella. Tämä tarkoittaa sitä, että lobbaaja ilmoittaa:
aiheen
henkilöt, joihin on ollut yhteydessä aiheen vuoksi, sekä
yhteydenpidon tavat.
Avoimuusrekisteriin ei ilmoiteta yhteydenpidon lukumääriä tai päivämääriä.
Voiko toimintailmoituksia tehdä avoimuusrekisteriin juoksevasti?
Ei voi. Laissa on säädetty kaksi ilmoituskautta, jotka ovat tammi–helmikuu ja heinä–elokuu.
Mitä pienimuotoinen vaikuttamistoiminta tarkoittaa?
Pienimuotoinen vaikuttamistoiminta tai sen neuvonta tai pienimuotoinen suhdetoiminta on toimintaa, jossa kalenterivuoden aikana yhteydenottoja vaikuttamisen kohteisiin on enintään viisi.
Yksittäisellä yhteydenotolla voi olla vastaanottajana yksi tai useampi vaikuttamistoiminnan kohde. Käytännössä yhteydenpito voi joko kohdistua viisi kertaa samoihin kohteisiin tai jakaantua eri kohteiden välille. Keskeistä on, ettei yhteydenottokertoja ole yhteenlaskettuna yli viittä.
Yhdeksi yhteydenottokerraksi lasketaan esimerkiksi yksittäinen vaikuttamistoimintaan liittyvä puhelinkeskustelu, tapaaminen tai sähköpostiviesti. Yhteydenotoksi ei kuitenkaan lasketa joukkoviestintää, laajalle vastaanottajajoukolle kohdistettua uutis- tai asiakaskirjettä tai muuta vastaavaa viestintää.
Yksittäisellä yhteydenotolla voi olla useita eri vastaanottajia eri organisaatioista. Tilanne lasketaan yhdeksi yhteydenotoksi, vaikka esimerkiksi saman sähköpostin saa tai samaan kokoukseen osallistuu useampi vaikuttamiskohde. Tällainen lasketaan yksittäiseksi yhteydenotoksi eikä useaksi yhteydenotoksi.
Yritykseni harjoittaa pienimuotoista vaikuttamistoimintaa. Pitääkö yritykseni rekisteröityä?
Ei tarvitse, sillä lakia ei sovelleta pienimuotoiseen vaikuttamistoimintaan.
Vaikuttamistoiminta on pienimuotoista, kun yhteydenpito sisältää yhteensä enintään viisi yksittäistä yhteydenottoa yhteen tai useampaan vaikuttamistoiminnan kohteeseen yhden kalenterivuoden aikana.
Heti kun viiden yhteydenottokerran raja ylittyy, toimijan täytyy rekisteröityä avoimuusrekisteriin.
Miksi pienimuotoisen toiminnan raja on asetettu viiteen yhteydenottokertaan?
Viiden yhteydenottokerran raja mahdollistaa yksittäisiä yhteydenottokertoja muutaman kuukauden välein tai tiiviimmän, useammasta yhteydenottokerrasta muodostuvan kertaluonteisen yhteydenpidon. Käytännössä raja erottaa pienimuotoisen vaikuttamistoiminnan laajasta ja toistuvasta vaikuttamistoiminnasta, jota avoimuusrekisterin avulla seurataan.
Pienimuotoinen vaikuttamistoiminta on rajattu lain soveltamisalan ulkopuolelle, jotta satunnaisesta ja pienimuotoisesta vaikuttamistoiminnasta ei aiheudu kohtuutonta hallinnollista taakkaa tai hallinnollisia seuraamuksia.
Avoimuusrekisteri keskittyy merkittävän ja ammattimaisen vaikuttamistoiminnan avaamiseen. Käytännössä suurten yritysten, isojen kansalaisjärjestöjen, työmarkkinajärjestöjen ja muiden ammattimaista edunvalvontatyötä tekevien edunvalvontajärjestöjen lobbaustoiminta ylittää ilmoitusvelvollisuuden kynnyksen todennäköisemmin kuin pienten yritysten, kansalaisjärjestöjen tai elinkeinonharjoittajien harjoittama toiminta.
Miten pienimuotoisesta toiminnasta raportoidaan avoimuusrekisteriin?
Jos koko kalenterivuoden toiminta on ollut pienimuotoista eli yhteydenotot ovat jääneet enintään viiteen, sekä kesän että talven toimintailmoituksissa ilmoitetaan, että toiminta on jäänyt pienimuotoiseksi.
Jos vaikuttamistoiminta on ollut pienimuotoista vuoden ensimmäisellä raportointijaksolla (tammi–kesäkuu), ilmoitetaan verkkopalvelussa kesän ilmoituskaudella toiminnan keväällä olleen pienimuotoista.
Jos pienimuotoisuuden raja (enintään viisi yhteydenottokertaa) ylittyy syksyn raportointijakson aikana (heinä–joulukuu), ilmoitetaan talven ilmoituskaudella koko edellisen vuoden toiminta, mukaan lukien kevään mahdolliset yhteydenotot.
Jos jommallakummalla raportointijaksolla (tammi–kesäkuu tai heinä–joulukuu) ei ole ollut toimintaa ollenkaan, ilmoitetaan verkkopalvelussa kyseisen ajanjakson ilmoituskaudella (heinä–elokuu tai tammi–helmikuu), että toimintaa ei ole ollut ollenkaan.
Pienimuotoisestakin toiminnasta ilmoitetaan taloudelliset tiedot vuosittain kesän ilmoituskaudella. Ensimmäistä kertaa taloudellisia tietoja pitää antaa kesällä 2026.
Rekisteriviranomaiselle eli Valtiontalouden tarkastusvirastolle tulee ilmoittaa, jos toiminta muuttuu pysyvästi pienimuotoiseksi. Pysyvä muutos edellyttää sitä, että rekisteröitynyt ilmoitusvelvollinen huomaa vaikuttamistoimintansa jääneen pienimuotoiseksi ja arvioi sen pysyvän jatkossakin pienimuotoisena.
Pitääkö pienimuotoisesta vaikuttamistoiminnasta (enintään viisi yhteydenottoa kalenterivuoden aikana) ilmoittaa taloudelliset tiedot?
Kyllä pitää. Taloudellisten tietojen toimittamiselta kesän ilmoituskaudella välttyy vain, jos vaikuttamistoimintaa, sen neuvontaa tai lobbauksen suhdetoimintaa ei ole harjoitettu ollenkaan kalenterivuoden kummallakaan ilmoituskaudella.
Ensimmäistä kertaa taloudellisia tietoja pitää antaa kesällä 2026.
Ovatko lakisääteistä valtionavustusta saavat järjestöt ilmoitusvelvollisia?
Oikeushenkilö tai yksityinen elinkeinonharjoittaja, joka harjoittaa vaikuttamistoimintaa tai sen neuvontaa valtiotasolla, on pääsääntöisesti ilmoitusvelvollinen. Toimijan lakisääteisten tehtävien hoito ei aiheuta ilmoitusvelvollisuutta, mutta lakisääteisten tehtävien ulkopuolinen toiminta on avoimuusrekisterilain piirissä.
Kattaako emoyhtiön rekisteröinti-ilmoitus ja toimintailmoitukset myös tytäryhtiöt?
Emoyhtiön rekisteröinti-ilmoitus ja toimintailmoitukset eivät kata tytäryhtiöiden toimintaa. Jokaisella virallisella oikeushenkilöllä on itsenäiset oikeudet ja velvollisuudet. Jokainen tytäryhtiö rekisteröityy erikseen ja raportoi yhtiökohtaisesti vaikuttamistoiminnastaan.
Joissain tapauksissa tapauskohtainen arviointi on kuitenkin tarpeen. Jos toimija on epävarma siitä, onko se ilmoitusvelvollinen, se voi olla yhteydessä Valtiontalouden tarkastusvirastoon.
Voiko liitto hoitaa ilmoitusvelvollisuutta jäsenyhdistystensä puolesta?
Liiton rekisteröinti-ilmoitus ja toimintailmoitukset eivät kata jäsenyhdistysten toimintaa. Jokaisella virallisella oikeushenkilöllä on itsenäiset oikeudet ja velvollisuudet. Jokainen jäsenyhdistys rekisteröityy erikseen ja raportoi yhdistyskohtaisesti vaikuttamistoiminnastaan.
Joissain tapauksissa tapauskohtainen arviointi on kuitenkin tarpeen. Jos toimija on epävarma siitä, onko se ilmoitusvelvollinen, se voi olla yhteydessä Valtiontalouden tarkastusvirastoon.
Ovatko korkeakoulut ilmoitusvelvollisia?
Korkeakoulut eivät ole ilmoitusvelvollisia, kun ne hoitavat erikseen laissa määrättyjä tehtäviään.
Sitä, kuuluuko jokin toiminta lakisääteisten tehtävien hoidon ulkopuolelle, tulee arvioida tilannekohtaisesti. Lakisääteinen tehtävä ei ole peruste olla rekisteröimättä toimijaa rekisteriin, vaan arvioinnissa tulee kiinnittää huomiota lakisääteisten tehtävien hoitamisen ja vaikuttamistoimintaan liittyvän yhteydenpidon erottamiseen.
Lakisääteisten tehtävien ulkopuolella harjoitettu vaikuttamistoiminta tai sen neuvonta kuuluu ilmoitusvelvollisuuden piiriin, jos määritelmä vaikuttamistoiminnalle muutoin täyttyy.
Tutkijoiden yhteydenpito tapahtuu usein yliopiston tutkijana ja kontaktointi yliopiston kautta, ja rinnastuu yksityishenkilön vaikuttamistoimintaan. Yksityishenkilöiden toiminta on ilmoitusvelvollisuuden ulkopuolella.
Onko kaupungin kokonaan tai osin omistama oikeushenkilö (esimerkiksi osakeyhtiö) ilmoitusvelvollinen?
Lähtökohtaisesti on. Laissa ei määritellä poikkeusta kaupunkien tai kuntien omistamien tai osaomistamien oikeushenkilöiden rekisteröitymis- ja ilmoitusvelvollisuuteen.
Tilannekohtaista arviointia tarvitaan silloin, jos kaupunki tai kunta on perustanut oikeushenkilön (esimerkiksi osakeyhtiön) hoitamaan lakisääteistä tehtäväänsä. Tämä johtuu siitä, että lakisääteiset tehtävät eivät kuulu ilmoitusvelvollisuuden piiriin. Jos toimija on epävarma siitä, onko se ilmoitusvelvollinen, se voi olla yhteydessä Valtiontalouden tarkastusvirastoon.
Otan yhteyttä kunta- ja/tai aluevaltuutettuna toimivaan henkilöön, joka on myös kansanedustaja. Syntyykö minulle ilmoitusvelvollisuus?
Avoimuusrekisteriin ilmoitetaan lobbauksesta, joka kohdistuu eduskunnan tai ministeriön päätöksentekoon.
Poikkeuksen muodostavat avoimuusrekisterilain 4. pykälän mukaiset tilanteet, kuten kunnanvaltuuston kokoukset, joissa kansanedustajalla olisi kaksoisrooli sekä valtuutettuna että kansanedustajana.
Tarkka vastaus riippuu asiayhteydestä, jossa lobbausta harjoitetaan. Valtiontalouden tarkastusvirasto antaa tarvittaessa tapauskohtaista ohjeistusta. Kynnys tulkita kansanedustaja lobbauksen kohteeksi on joka tapauksessa matala.
Kuuluuko myyntityö tai tuotekehitys ilmoitusvelvollisuuden piiriin?
Kysymykseen ei ole täysin yksiselitteistä vastausta. Tarkka vastaus riippuu asiayhteydestä, jossa lobbausta harjoitetaan.
Palvelujen tai tavaroiden myyminen tai tarjoaminen viranomaiselle luetaan tavanomaiseksi yhteydenpidoksi, josta ei synny ilmoitusvelvollisuutta. Samoin julkiseen hankintamenettelyyn osallistuminen ei kuulu ilmoitusvelvollisuuden piiriin.
Talousarvioon ja määrärahojen käyttöön liittyvästä vaikuttamistoiminnasta tulee ilmoittaa.
Lain mukaan vaikuttamistoiminnalla tarkoitetaan vaikuttamistoiminnan kohteeseen kohdistuvaa yhteydenpitoa, jolla pyritään vaikuttamaan asian valmisteluun ja päätöksentekoon edistämällä tiettyä etua tai tavoitetta. Käytännössä tällainen etu tai tavoite voi liittyä myös liiketaloudellisiin intresseihin, budjettitoimeen, hankintatoimeen tai muuhun vastaavaan toimintaan.
Valtiontalouden tarkastusvirasto antaa tarvittaessa tapauskohtaista ohjeistusta.