Ilmoituskausi päättyy 28.2. – muista nämä, kun teet toimintailmoituksen avoimuusrekisteriin

Parhaillaan käynnissä olevalla ilmoituskaudella raportoidaan vuoden 2025 heinä–joulukuussa harjoitetusta vaikuttamistoiminnasta ja sen neuvonnasta. Lisäksi toimijoiden, jotka eivät edelliskaudella ilmoittaneet vaikuttamistoiminnastaan sen pienimuotoisuuden vuoksi mutta joilla nyt on raportoitavaa, on ilmoitettava koko vuoden vaikuttamistoimintansa.

Toimintailmoituksen tarkoitus on kertoa organisaatiosi harjoittamasta vaikuttamistoiminnasta yleisölle. Kiinnitäthän siksi huomiota siihen, että kaikki tiedot vaikuttamistoiminnasta tai sen neuvonnasta on ilmoitettu asianmukaisesti ja oikeassa muodossa.

Olemme koonneet alle vastauksia avuksi toimintailmoituksen tekemiseen. Lisää vastauksia avoimuusrekisteriin liittyviin kysymyksiin löytyy verkkosivujemme päivitetystä Kysymyksiä ja vastauksia -osiosta.

Jos jokin asia mietityttää ilmoituksen tekemisessä, voit myös olla yhteydessä avoimuusrekisterin neuvontaan: puh. 09 4325888 (arkisin klo 10–14), avoimuusrekisteri@vtv.fi.

Ilmoitanko jokaisen tapaamisen erikseen avoimuusrekisteriin?

Ei, avoimuusrekisteri ei ole tapaamispäiväkirja, joten rekisteriin ei raportoida erikseen jokaista yhteydenottoa tai sen päivämäärää.

Avoimuusrekisteriin ilmoitetaan vaikuttamistoiminta tai sen neuvonta aiheen perusteella. Toimintailmoituksessa tulee ilmoittaa erikseen kaikki aiheet, jonka tiimoilta on oltu yhteydessä vaikuttamistoiminnan kohteisiin raportointijakson aikana. Kunkin aiheen kohdalla on ilmoitettava kohteet, joihin on kyseisen aiheen tiimoilta oltu yhteydessä.

Jos organisaatiosi edustajat ovat tavanneet useita päättäjiä mutta keskustelleet vain yhdestä aiheesta, riittää, että kyseinen aihe ilmoitetaan vain yhden kerran. Aiheen kohdalla ilmoitetaan kaikki kohteet, joihin on pyritty vaikuttamaan. Aiheen ja kohteiden yhteydessä ei ilmoiteta, milloin ja montako kertaa kutakin henkilöä on tavattu.

Miten ilmoitan vaikuttamistoiminnan aiheen?

Vaikuttamistoiminnan aihe on ilmoitettava toimintailmoituksessa mahdollisimman tarkasti. Ilmoita aihe esimerkiksi yksittäisen politiikka-, lainsäädäntö-, budjetti- tai kehittämistoimen tai hankkeen tasolla.

Jos vaikuttaminen on kohdistunut valtioneuvoston viralliseen hankkeeseen, ilmoita aihe valitsemalla vaihtoehto ”virallinen hanke” ja kirjoita hankenumero.

Organisaatio voi myös ilmoittaa itse määrittelemänsä aiheen. Aihe tulee ilmoittaa suomeksi tai ruotsiksi, ja kuvaukseen on käytettävä 50–600 merkkiä.

On tärkeää kuvailla aihetta niin selkeästi, että ulkopuolinen voi ymmärtää, mihin asiaan liittyen organisaatio on ollut yhteydessä eduskuntaan tai ministeriöihin.

Alla on kuvitteellinen esimerkki aiheesta, joka täyttää yllä mainitut edellytykset:

”Vaalirahoituslain muutokset ja niiden vaikutukset organisaatiomme toimintaan.”

Alla puolestaan esimerkki aiheesta, joka ei kerro yleisölle, millaista vaikuttamistoimintaa on tehty:

”Keskustelu organisaatiomme ajankohtaisista asioista.”

Miten ilmoitan vaikuttamistoiminnan kohteet?

Vaikuttamistoiminnan kohteet on ilmoitettava jokaisen aiheen kohdalla. Tällöin on siis ilmoitettava kaikki tahot, joihin on kyseisen aiheen tiimoilta oltu yhteydessä. Samalla on ilmoitettava pääasialliset yhteydenpitotavat, esimerkiksi ”puhelinsoitto” tai ”sähköposti”.

Kohteita ei ilmoiteta aiheen kuvauksessa, vaan ne lisätään aiheen yhteyteen VTV:n ylläpitämästä taulukosta, johon on koottu kaikki avoimuusrekisterilain mukaiset vaikuttamistoiminnan kohteet.

Ethän ilmoita toimintailmoituksessa muita henkilötietoja, kuin henkilön tarkkuudella yksilöitävät kohteet. Lue lisää, miten tarkasti kohde yksilöidään toimintailmoituksessa.

Mitä tarkoittaa pienimuotoinen vaikuttamistoiminta?

Vaikuttamistoiminta on pienimuotoista, jos erillisiä yhteydenottokertoja vaikuttamistoiminnan kohteisiin on enintään viisi kalenterivuoden aikana. Avoimuusrekisteriin ei tarvitse rekisteröityä, jos vaikuttamistoiminta on pienimuotoista.

On kuitenkin mahdollista, että jo rekisteröityneen organisaation vaikuttamistoiminta jää vuoden aikana pienimuotoiseksi. Silloin toimintailmoituksella ilmoitetaan vaikuttamistoiminnan laajuudeksi ”Enintään 5 yhteydenottoa”. Muita tietoja harjoitetusta toiminnasta ei eritellä.

Jos vaikuttamistoiminta on jatkuvasti pienimuotoista, avoimuusrekisteristä on poistuttava tekemällä poistumisilmoitus.

Huomioithan, että kaikesta vaikuttamistoiminnan neuvonnasta on aina ilmoitettava avoimuusrekisteriin riippumatta yhteydenottokertojen määrästä. Vaikuttamistoiminnan neuvontaa ei siis koskaan pidetä pienimuotoisena.

Miksi toimintailmoituksemme raportointijaksona näkyy 1.1.–31.12.2025 eikä 1.7.–31.12.2025? Miltä ajalta pitää siis raportoida?

Pienimuotoisuuden raja on viisi yhteydenottoa vaikuttamistoiminnan kohteisiin kalenterivuoden aikana.

Koska ilmoitit 1.1.–30.6.2025 vaikuttamistoiminnan laajuudeksi ”Enintään 5 yhteydenottoa”, sinun on nyt arvioitava vaikuttamistoiminnan pienimuotoisuutta koko vuoden osalta, kun lasketaan yhteen kaikki tammi–joulukuun aikana tehdyt yhteydenotot kohteisiin.

Jos viiden yhteydenoton raja ylittyy, valitse ”Enemmän kuin 5 yhteydenottoa”, ja erittele koko vuoden aikana tehdyt vaikuttamistoiminnan aiheet. Jos viiden yhteydenoton raja ei ylity, valitse toimintailmoituksessa laajuudeksi ”Enintään 5 yhteydenottoa”, jolloin aiheita ei eritellä.

Mikä lasketaan yhdeksi yhteydenottokerraksi?

Yhteydenottokertojen määrä on laskettava vain silloin, kun arvioit, ylittyykö pienimuotoisen vaikuttamistoiminnan raja. Pienimuotoisen vaikuttamistoiminnan raja on enintään viisi erillistä yhteydenottokertaa kalenterivuoden aikana.

Yhdeksi erilliseksi yhteydenottokerraksi lasketaan esimerkiksi yksittäinen vaikuttamistoimintaan liittyvä puhelinkeskustelu, tapaaminen tai sähköpostiviestin lähettäminen. Yksittäisellä yhteydenotolla voi olla vastaanottajana yksi tai useampi vaikuttamistoiminnan kohde.

Esimerkiksi yksittäinen sähköposti, jossa on vastaanottajana useampi vaikuttamistoiminnan kohde, lasketaan yhdeksi yhteydenottokerraksi. Tapaaminen useamman vaikuttamistoiminnan kohteen kanssa lasketaan myös yhdeksi yhteydenottokerraksi, jos kaikki ovat paikalla ja mukana keskustelussa samaan aikaan.

Jos puolestaan vaikuttamistarkoituksessa on lähetetty sähköpostia erikseen eri vastaanottajille, on kyse useasta yhteydenottokerrasta, vaikka jokainen lähetetty sähköposti olisi sisällöltään samanlainen tai kaikki sähköpostit olisi lähetetty saman päivän aikana.